Aluevaaliehdokkaat kiertävät todellisuutta, koska se lisää suosiota

Aluevaalien alla käyty keskustelu on ainakin parin asiakokonaisuuden osalta jäänyt täysin sivuraiteille, tai sitten ehdokkaat eivät uskalla mennä asioiden ytimeen.

On vaikea hahmottaa, onko kyseessä alue- vai kuntavaalit? Uusien hyvinvointialueiden ja valittavien aluevaltuustojen tehtävä on turvata asukkaiden palvelut koko alueella mahdollisimman tasapuolisesti, nopeuttaa hoitoon pääsemistä ja hallittava vastuullisesti taloutta.

Nyt kuitenkin vaalikeskusteluissa on aika-ajoin ollut henki, että uudistusta on tehty kunnille, puolueille ja organisaatioille. Isoin kysymys keskusteluissa on, että minkälaisia seiniä säilyy yksittäisissä kunnissa ja asioita lähestytään pelkästään kuntakylki edellä. Eikö tulevaisuutta pitäisi suunnitella ihmisten tarpeista ja palveluverkkoa lähestyä tarveharkinnan kautta? Mikäli tuleva aluevaltuusto ei pysty lähestymään asioita kokonaisuuksia hahmottaen ja luottaen kaikkien vastuullisten palveluntuottajien resursseihin, ajaudutaan suuriin vaikeuksiin. Vaalikeskusteluissa niin valtakunnallisella, kuin paikallisella tasolla toiveiden ja todellisuuden välinen ero on ollut valtava. Päättäjien uskottavuus on aika-ajoin ollut heikolla tasolla. Politiikan arvostamisen kannalta ei ole ihan pieni asia, jos kansalle luvataan sellaista, mikä tulevaisuudessa ei ole mahdollista. Kuntien eläkevakuutuksen mukaan kunta-alalta jää eläkkeelle tällä vuosikymmenellä lähes 180 tuhatta henkilöä. Päijät-Hämeessä reilu 6000 henkilöä on 35 % kokonaismäärästä. Tilastokeskus ennustaa, että Päijät-Hämeessä väki vähenee kaikissa muissa ikäluokissa tulevina vuosina, paitsi yli 75-vuotiaissa. Vanhimmassa ikäluokassa kasvua on yli 13.000 mutta maakunnan väkiluvussa laskua liki saman verran. Nämä ovat lukuja, jotka pitäisi herätellä meitä tänään, eikä tulevina vuosina. Kuntien eläkevakuutuksen mukaan koko maassa lähihoitajia, sairaanhoitajia ja sosiaaliohjaajia eläköityy tällä vuosikymmenellä yli 40.000 henkilöä. Tämä on liki 30 prosenttia jokaisesta mainitusta ammattikunnasta. Tämä on vain pinta raapaisu mutta hyytäviä lukuja.

Siinä on pähkinää purtavaksi samaan aikaan, kun terapia- ja hoitajatakuuta, sekä hoitajamitoitusta järjestellään. Saattaa tulevilta päättäjiltä amalgaamit halkeilla. Tässä pureskelussa ei ole vielä mukana lisäresurssitarpeet suhteessa väestön vanhenemiseen. Näiden yhtälöiden ratkaiseminen tai edes niiden asiallinen käsittely vaatii sitä kuuluisaa maalaisjärkeä, vastuullisuutta ja tolkun politiikkaa.