Haluamme Päijät-Hämeessä olla maan paras hyvinvointialue

Suomen poliittisen historian yksi suurimmista uudistuksista käynnistyy vuoden alusta. Hyvinvointialueet ottavat vastuun alueen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Päijät-Hämeessä tämä tarkoittaa huolenpitoa lapsen syntymästä ihmisen ehtoohetkeen. On hienoa, että maakuntalehti herää myös hyvinvointialueen syntyyn. Olemme valmistelleet siirtymistä keväästä asti mutta enemmän on uutisoitu kauluskuntien lautakuntapäätöksistä, kuin demokraattisesti valittujen hyvinvointialueen toimielimien todella isoista päijäthämäläisiä koskevista linjauksista. On totta, että demokratia maksaa mutta nyt se myös toteutuu kunnolla. Hyvinvointikuntayhtymässä päätöksiä tehneet henkilöt olivat puolueiden valitsemia ja se on aidosta demokratiasta kaukana.

Ero on merkittävä. Nyt kyse on kansanvaltaisesta hallinnosta, jonka alla olevia palveluita käyttää elämänsä jossain vaiheessa noin 100 prosenttia päijäthämäläisistä. Kansalaisten osallistamista palveluiden järjestämiseen toteutetaan demokraattisten vaalien kautta. Parempaa järjestelmää ei ole keksitty. Meillä on lähinaapurissa demokratiasta kaukana oleva toisenlainen järjestelmiä, enkä ole vakuuttunut, että meneekö siellä paremmin tai käytetäänkö rahavarat fiksummin? Voin vakuuttaa, että suurin osa poliitikoista tekee luottamustehtävässään pyyteetöntä työtä kansalaisten hyväksi käyttäen omaa ja perheen aikaa myös merkittävästi ilman mitään korvausta. Hyvinvointialueen luottamushenkilöpaikoista merkittävä osa on säädetty laissa ja ensimmäistä kertaa historiassa asukkaat, yhdistykset ja monet järjestöt pääsevät mukaan päätöksentekoon. On todettava myös se, että vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto sekä järjestöneuvottelukunta ovat lailla säädettyjä vaikuttamistoimielimiä.

Palvelujen kehittäminen yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa on olennainen osa tulevaisuutta.

Hyvinvointialueen talousarvio on lähes miljardi euroa ja rahoitus tulee suoraan valtiolta, ei kunnilta. Aluehallituksen puheenjohtajan korvaus on puolet pienempi kuin Lahdessa vastaava tehtävä. Lahdessa varapuheenjohtajat saavat saman korvauksen, kun aluehallituksen puheenjohtaja, vaikka Lahden budjetti on vai 1/3 osa hyvinvointialueen budjetista.

Paljon isompi asia median seurattavaksi on, miten peruskunnat sopeuttavat toimintansa soteuudistuksen jälkeen? Ajattelen, että kuntien rakenteita on pakko tarkastella jopa lainsäädännöllisesti. Tarvitaanko nykyisen kokoisia luottamushenkilöorganisaatioita? Entä sopeuttavatko kunnat hallintoa, kun budjetista suurin osa on siirtynyt hyvinvointialueille? Tarvitaan suurta rohkeutta purkaa rakenteita, että rahat riittävät olennaiseen ja verotusta ei tarvitse nostaa äärettömyyksiin.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin kunnat voivat vaikuttaa lisäämällä asukkaiden hyvinvoinnin- ja terveyden edistämistä. Se on suoraa verorahojen säästöä sairaskuluissa.

Demokratia ei voi toimia ilman tarkoituksenmukaisia rakenteita. Aluevaltuutetut on valittu vaaleilla päijäthämäläisten edunvalvojiksi, eikä vahtimaan kunnan etua. Päättäjiltä pitää vaatia asioiden laittamista sellaiseen asentoon, että maakunnan asukkaat saavat palveluita. Me olemme kirjanneet strategiaan tavoitteeksi olla Suomen paras hyvinvointialue sen asukkaille ja myös tuhansille sosiaali- ja terveysalan osaaville työntekijöille. Työ on vasta alussa. Uskon, että tulemme siinä onnistumaan mutta se vaatii paljon työtä. Jos näin ei tapahdu, vaaleissa on syytä tehdä vaihdoksia.